Teemu ja...

oppilaat

1973 Teemu käynnisti kurssitoiminnan Pappilassa. Alkuun oli muita opettajia opettamassa mm. serigrafiaa, ikonimaalausta, maisemamaalausta. Teemu opetti itse Kangasalan opistossa keramiikkaa. 80–90-lukujen taitteessa opetus siirtyi Tampereen työväenopistoon. Kuvaamataidon opettajana Teemu toimi 60-luvulla Iisalmessa ja Joensuussa. Viimeisin pesti nuorten parissa oli Sahalahdella 90-luvun lopulla. Voi siis sanoa, että Teemulla on aina ollut toisena työnä opetustyö, etenkin kun pitkäaikainen puoliso, Raija Luoto tuli 1969 harjoittelijaksi Teemun Toukolan pajalle. Taidepappila on tarjonnut harjoittelupaikan lukuisille alan opiskelijoille.

eläimet

Teemu tervehtii viestin vastaanottajaa allekirjoituksella ’Teemu ja eläimet’. Kyseessä saattavat olla keramiikkaeläimet, joita Teemu on synnyttänyt vuosikymmeniä. Oikeitakin eläimiä Taidepappilassa on ollut aina, Pablo-vuohesta kyyhkyslakkaan, Anu-koirasta tipuihin ja pässipoikiin.

Pieni Teemu-poika askarteli savesta eläimiä. Valmistuttuaan keraamikoksi Teemu yritti Uuden Suomen kriitikon mukaan "täyttää koko Suomen erikokoisilla säästöpossuilla." Eläimet ovat olleet Teemun kestoaihe. Alkuun linnut, sitten koirat. Iloiset leijonapojat kumppaneineen kiersivät 70-luvun puolivälistä lähtien näyttelyissä. Eläimet veivät Teemun uudestaan Pappilasta kaupunkeihin. Hylkeitä lähti maailmalle monena vuonna. Sarvikuono ja ilomielinen virtahepo ovat jääneet synnyinsijoilleen. Niihin Teemu poltti lasituksen nuotiolla matalanpolttolasitteella, jonka oli itse kehitellyt. Koiraveistoksia käyskentelee kokonainen kennel Pappilan pihalla. Talven koirat viettävät salissa. Ilman eläimiä on mahdotonta ajatella Teemun keramiikkaa. Ei liene yllättävää, että Teemu muotoilee eläimensä inhimillisiksi, ja näkee toisinaan yhdennäköisyyttä ihmisen ja eläimen olemuksessa.

rauha ja luovuus | telkkari | näyttelyt | kokoelmat | keramiikka | ystävät