Taide

Pappilan historia | Pappilan miljöö | Keramiikka

Taidepappilan kesään on kuulunut kuvataidenäyttely vuodesta 1972. Oltiin kesänäyttelyiden ensimmäisessä aallossa. Teemu oli ihaillut Purnua, kesänäyttelyiden äitiä alusta asti. Ensimmäisen oman kesänsä Teemu ja Raija rakensivat Helsingin Toukolan työhuoneen pihamaalle. 70-luvun alussa tapahtumapaikkana oli Vihdin Otalammella Raija Gauffinin suvun Sälli-niminen tila. Keramiikan ohella näissä kesissä oli jo mukana muutakin, kuvataidetta, teatteria, tanssia, alakulttuureita.

Kolmisensataa keraamikkoa, graafikkoa, taidemaalaria, kuvanveistäjää ja jokunen muu ovat tuoneet teoksiaan joka kesä Pappilan miljööseen. Alkuvaiheessa näyttelyihin valittiin eturivin tekijöitä ja joitakin nousevia kykyjä. Myöhemmin tilaa ovat saaneet tulokkaat, joidenkin konkareiden palatessa näyttely toisensa jälkeen uusin teoksin Taidepappilan sisä- ja ulkotiloihin. Pihapiirin elämyspolku alkoi saada tilateoksia ja muita ”hullutuksia” varrelleen 90-luvun alussa, primus motorina Pirja Majava.

”Runsaan kolmen vuosikymmenen ajan olen seurannut Taidepappilan kesänäyttelyiden kehitysvaiheita. Kaiken aikaa keskeistä on ollut mutkattomuus, jolla taideteokset ja pappilan pihapiiri ovat toisensa hyväksyneet. Vuosien myötä ulkotiloissa olevat teokset ovat muuttaneet muotoaan: on tilateoksia, installaatioita ja käsitteellisiä teoksia, joiden avautuminen jää askarruttamaan pitkäksi aikaa katsojaa.”

Maila-Katriina Tuominen 2004